Kevään suurinpana projektina meillä Salossa on käynnistää prosessi, jossa tutkitaan yhteistyön syventämistä sairaanhoitopiirin kanssa alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisessä. Nykyisellään sairaalanmäellä on liiaksi organisatorisia raja-aitoja, joihin potilas törmäilee. Nämä raja-aidat luovat myös turhia kustannuksia ja ovat esteinä hoidon portaissa.

Salo on hyväksytty kokeilualueeksi alueellisen SOTE-mallin toteutukseen STM:n toimesta ja meiltä on käyty ministeriössä haistelemassa kuulumisia Risikolta ja muiltakin. Ajatuksena ei ole mitään lähteä toteuttamaan mitään “Risikon-mallia”, vaan löytää meille paras tapa toimia eli luoda oma “Salo-malli”.

Mallia lähdetään rakentamaan ohjausryhmän ja selvitysmiehen kanssa, jotta kaikki oleellinen tulisi huomioitua ja me salolaiset saisimme jatkossakin kaikki tarvitsemamme palvelut läheltä, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Tatu Johansson, 050 560 4344

sosterv.ltk 1.vpj, aluesairaalan johtokunnan jäsen

Rouskis on nyt huomannut, että sille kulkeutuva jätemäärä on vähentynyt. Ihmiset ovat kierrättäneet jätteitään, joten loppusijoitettavaa ei ole kertynyt entiseen malliin. Näin ollen meitä kansalaisia pitää heidän mielestään rankaista yleisellä jätemaksulla, ekomaksulla. Ekomaksukin on minusta mielekkäämpi tapa periä tuota puuttuvaa rahasummaa kuin “erotus vähimmäislaskuun”, jonka Rouskis meiltä Kemiönsaarella kiinteistön omistavilta perii. Mutta jos tuokin maksu vain tulee entisten maksujen päälle, on senkin peruste vähintäänkin kyseenalainen. Talouttani tuo ei toki kaataisi, vaikkei pörssiomistuksia olekaan, asuntolainaa on ihan riittämiin, paljon olisi asioita hankittavana ja ei lapsiperheen elo muutenkaan ilmaista ole. En vain tiedä miten tuo muka kitkisi vapaamatkustajia tai muuten vähentäisi roskien määrää. Jotain muuta pitäisi keksiä, eikä vain tarkistaa taksaa…

Ekomaksua on joku verrannut myös kiinteistöveroon ja perustellut että molemmat menevät lopulta kunnan pohjattomaan rahakirstuun. Rouskis on osakeyhtiö ja osakeyhtiuön toimintaa ei lain mukaan saa tukea verovaroin. Rouskikselle ei siis tule myöskään antaa oikeutta kerätä veroluonteisia maksuja. Keskustan katuja käyttävät maalaisetkin kaupungilla käydessään, joten vaikka ihan postilaatikolle asti ei kaupunki teitä auraisikaan niin kyllä sen auraustoiminta huomattavasti monien syrjäkylillä asuvien töihin ja kouluun menoa auttaa. Minäkin joudun auraamaan ja hiekoittamaan meidän talon edustan jalkakäytävän jotta ohikulkevilla ihmisillä olisi mukava ja turvallinen reitti kulkea, vaikka kiinteisveron maksankin. Itselleni tuo lumenkolaus on silkkaa hyötyliikuntaa, mutta naapurin pappaa jo hieman on kolaaminen aamuisin puuskuttanut…

Uutisissa monesti esiintyvä rahoituksen professeri Vesa Puttonen on opettanut minulle erätaitoja partioleireillä pikkupoikana. Kauppatieteellistä opetusta en ole koskaan häneltä saanut, vaikka tulikin joskus aikuisempana vähän kaupallistakin alaa luettua. Mieleen osakemarkkinoista jäi luennoilta se, että osakemarkkinat monesti näyttävät palkitsevan negatiivisista uutisista. Kun yritys rämpii kannattavuusongelmissa tai muuten vain elää turbulenssissa kovassa kilpailussa, se joutuu tekemään monesti rakenteellisia muutoksia. Joskus rakenteellisiin muutoksiin kuuluvat myös irtisanomiset tai lomautukset.

Osakekursseissa on paljon tulevaisuuden odotuksiin ladattuja arvoja, osakkeen pörssiarvo ei ole pelkästään laskennallinen osuus tasearvosta, tuloksesta tms. Rakenteellisilla muutoksilla haetaan myös tulevaisuuden toimintakykyä yritykselle. Mikäli toimenpiteet yllättävät markkinat, yrityksen pörssikurssi nousee ja mikäli ne eivät täytä odotuksia kurssi laskee. Nokian tulevat irtisanomiset olivat näemmä melkolailla pörssimaailmassa odotetun kaltaisia, koska osakkeen arvossa ei sen suurempia muutoksia tapahtunut.

Lopputulemana tässä viimevuosina on kuitenkin ollut Salon Nokian osalta, että moni siellä ennen työskennellyt tuttavani ei enää ole Nokiassa töissä. Onneksi useimmat heistä ovat löytäneet uusia työpaikkoja. Kaupungin tulee nyt olla aktiivisesti mukana tässä äkillisessä rakennemuutoksessa ja pyrkiä siten pitämään kasvavat työttömyysluvut hallinnassa.

Tatu Johansson (kok)
kaupunginvaltuutettu, SALO

Perjantaina vein aamulla yläkerrasta remontin jäljiltä pari säkkiä erinäistä energiajätettä, tyhjiä maalipurkkeja, patjan sekä 42-tuumaisen telkkarin Brandtille. Kaksi euroa maksoi koko kuorma, joten en lähtenyt Rouskikselta kysymään kilpailevaa tarjousta. Rouskis kertoi lehdessä, että sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen seurantaan lohkaistaan “ekomaksusta” kolmanneksen siivu, joka Heikkilän laskelmien mukaan olisi 250 000e/v. Millaisenkohan legioonan tarkkailijoita Rouskis meinaa leipiinsä palkata, tehdään sinne jokin Stasin alaosasto? Ettei vaan menisi polttolaitoksen suunnitteluun koko tuokin summa….? Tänään kun kävin hiihtämässä meren jäällä Vuohensaaresta Merivihannekseen katselin, että Voimavasun piipusti tuli savua. Eiköhän tuon lämpökapasiteetti toistaiseksi meille riitä, nyt kun ei enää sokeritehdastakaan ole energiaa muulta kaukolämmöltä syömässä.

Viime viikolla kävin poliisilaitoksella asioimassa ja siellä kelpasi maksuksi vain käteinen raha tai siruton pankkikortti. No minulla ei tietenkään ollut rahaa ja kaikkiin kortteihin oli laitettu Luottokunnan siru ja Visa tai Mastercard -logo. Ei auttanut kuin lampsia pankkiautomaatille nostamaan debitiltä rahaa. Ei hyvä tämäkään. Luottokunta tekee ohjaustyötä hinnoittelun kautta siten, että mikäli liike haluaa hyväksyä sirullisia kortteja, on heidän käytännössä pakko hommata Luottokunnan debit/kredit -laitteet tai muuten kaupan korttikustannukset nousevat vielä isommiksi. Mistähän pankista sitten saisi siruttoman pankkikortin?

Saattaa olla, että jatkossa on enemmänkin liikkeitä joissa sirulliset kortit eivät kelpaa. Ei hyvä juttu sekään. Lopuksi vielä yksi juttu: apukirjanpitäjällä oli vaikeuksia muistaa kumpi puoli on  kredit ja kumpi debet, niinpä hän kysyi asiaa pääkirjanpitäjältä. Pääkirjanpitäjä kertoi, että toimistosi ikkunan puoli on kredit ja oven puoli debet. Luvut pysyivätkin sen jälkeen tilikirjan oikeissa kohdissa, aina siihen asti kunnes apukirjanpitäjä sai ylennyksen ja uuden isomman huoneen käytävän toiselta puolelta…. Aika hyvä juttu?

Eilen kävimme mökillä ja vähän oli ajatuksena käydä hiihtelemässä jäällä, mutta jäille meno jäi tekemättä. Rannassa oli jäälle noussut sen verran vettä ettei siihen sohjoon viitsinyt mennä. Hiihtelimme rantaa pitkin ja metsässä, ihan mukavaa vaihtelua tuntui olevan ajettuihin latu-uriin tottuneille lapsillekin kun saivat umpihangessa hiihdellä. 

Sen verran olen tässä lomatunnelmissa ollut, etten meinannut muistaa käydä tarkistamassa viimeviikkoista sosterin kokouspöytäkirjaa, jossa valtuutimme virkamiehistön vuokraamaan toimitilat oppilashuollon työntekijöille. Onneksi hyväntahtoisesti soittivat virastolta ja muistuttivat tarkastusvuorostani. Huomenna ajateltiin lähteä käymään päivällä Heurekassa ja illalla osallistun Ilolansalon omaisteniltaan. Kaupungilla on jonkinverran rakenteellista epätasapainoa vanhustenhoidossa, jonka poistamisessa erilaiset palveluasumisen yksiköt ja kotihoito tulevat olemaan tulevaisuudessa avainasemassa.

http://www.tatujohansson.net/

Sosiaali- ja terveystoimeen kuntafuusion yhteydessä sijoitetuille oppilashuoltohenkilökunnalle on nyt jo ainakin puolisen vuotta metsästetty tiloja. Nyt sellaiset sitten tammikuussa löytyivät, mutta miten kävi? Tekninen lautakunta oli sitä mieltä, että nyt ei mitään lisätiloja hommata kun kerran kunnantaloja on tyhjänä.

Ongelmana näissä tyhjissä kunnantaloissa on vain, että koulukuraattorien keskeisin asiakaskunta eli koululaiset ovat keskittyneet Salon ja Halikon keskustaajamiin, joten oppilashuollon keskittäminen näiden ulkopuolelle on jokseensa absurdia ajatuksenakin. Nyt ollaan kuitenkin sellaiseen tilanteeseen päästy, että useat ulkokehille sijoitetut kaupungin työntekijät ja virkamiehet sahaavat jo nyt työpöytänsä ja keskustan palavereiden väliä autoillaan tai shoppailevat kokousten väliajat kaupungilla. Miksi ihmeessä ehdoin tahdoin halutaan lisätä näiden työajallaan matkustavien määrää?

Kyllä minusta työnantajan velvollisuuksiin kuuluu palkanmaksun lisäksi hommata pelit ja pensselit työn suorittamiseen. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee omalta osaltaan ensi keskiviikkona asian jonka jälkeen koulukuraattoreille sekä -psykologeille saataneen taas tilat arvokkaan työnsä tekemiseen ja työrauha sen suunnitteluun. Ratkaisuna tähän ei siis tarvitse kiirehtiä minkään kaupungintalon rakentamista tms. Vapaita toimistotiloja on kantakaupungin alueella vaikka millä mitalla yksityiseltä sektorilta vuokrattavissa. Ja on niitä ostettavissakin, mm. Ankkalinnaan mahtuisi melkoinen liuta kaupungin muitakin virkamiehiä.

Koska koulukuraattoreita ja psykologeja meillä uudessa Salossa on selvästi suosituksia vähemmän, on näiden vähien henkilöiden pelien ja pensseleiden oltava kunnossa jotta tulosta syntyisi mahdollisimman paljon jatkuvasta henkilöstöresurssien niukkuudesta huolimatta.

Tatu Johansson

sosterv.ltk 1.vpj

Uuden Salon budjetti on nyt avattava pikimmiten ja sitä on tarkasteltava uusien talouslukujen valossa. Valoja ei toki tule ensimmäisenä sammuttaa, mutta jonkinverran kulutukseen ja investointeihinkin pitää tehdä uudelleen arviointeja muuttuneen toimintaympäristön myötä. Uudelleen arvioitavien investointien joukossa on pidettävä myös uutta kaupungintaloa, vaikka sen toteuttaminen onkin jo hyvin lähellä. Niin pitkään kuin urakkasopimuksia ei olla allekirjoitettu tulee hankkeen toteuttamista pystyä tarkastelemaan. Uudelleenarviointi ei toki aina tarkoita jäihin laittoa, kuten ei lomauttaminenkaan ole irtisanomisen kaltainen lopullinen toimenpide. Silmien sulkeminen näiltä ennusmerkeiltä olisi kuitenkin vastuutonta ja ainakin itselleni mahdotonta.

Itse näen investoinneista leikkaamisen huomattavasti helpompana kuin palveluista leikkaamisen, joka on toinen mahdollisuus. Kolmas mahdollisuus on kunnallisveron nosto, mutta riittääkö sekään rahoittamaan kunnallistalouden elvytystoimia, jos menot jatkavat entisellä uomallaan ja lainanhoitokulut elvytysinvestoinneista alkavat painaa päälle.

Salon kaupungin väestöstä noin puolet on kantakaupungin alueelta ja vajaa neljännes Halikosta, joten vaikkei käsilläni olekaan tarkkoja laskelmia kuntalaisten asuinpaikan perusteella olevasta keskuspisteestä, epäilen että se sijoittuu jonnekin muualle kuin kaupungin maantieteelliseen keskipisteeseen Muurlaan.

Mikäli kaikki palvelut hajasiijoitettaisiin tässä maassa etäisyyksien mukaisesti keskipisteeseen, olisi esim. eduskuntatalon liepeille rakennettavaksi päätetty musiikkitalo tullut rakentaa tasapuolisuuden nimissä Piippolan Leskelän kylään. Jostain syystä näin ei kuitenkaan menetelty. Varmasti jossain vaiheessa myös tonttimaa keskipisteen liepeillä kävisi vähiin ja harpin kärkiväliä jouduttaisiin suurentamaan uusille keskipisteeseen sijoitettaville hankkeille tonttimaata katseltaessa.

Valtion viimeaikoina suorittamat alueellistamispäätöksien kaltainen hallinnon hajasijoitus ei myöskään ole mielestäni oikea tapa jakaa eri toimialoja ympäri kaupunkia. Uuden Salon kaupunginosat tulevat jatkossakin tarvitsemaan omat paikallispalvelunsa alueen asukkaille. Näitä ovat mm. sivystystoimen lapsille suunnatut päiväkoti- ja koulupalvelut sekä yleiset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut.

Salon rautatieaseman siirron sijasta tulisi miettiä esimerkiksi sitä, miten tulevaisuudessa linja-autoaseman toiminnot ja junaliikenne saataisiin entistä paremmin kytkettyä toisiinsa. Samalla pitäisi myös kiirehtiä raideliikenteen yleistä kehittämistä, kaksoisraidetta Turun suuntaan ja Elsa-radan mahdollisuuksia. Unohtamatta myöskään Salon itäistä ohikulkutietä. Näiden asioiden kehittämiseksi meidän tulee tehdä yhteistyötä myös maakunnallisesti, eikä vain vetää kotiinpäin.

Tatu Johansson
kaupunginvaltuutettu, SALO