Kohti rakenteellisia uudistuksia (27.02.10)

Kevät tuntuu tulevan yhdellä rysäyksellä. Yksi ainoa suojapäivä ja heti tuntuu talvi vaihtuneen kevääksi. Pitää pikkuhiljaa ruveta viemään mopoprojektia taas eteenpäin, jotta kalusto olisi kunnossa teiden sulettua. Maanantaista lähtien periaatteessa jo saisikin taas mopoilla, kun talvirengaspakko maaliskuun alkaessa poistuu. Ehkei nyt kuitenkaan ihan vielä mopoilemaan pääse….

Kevään suurinpana projektina meillä Salossa on käynnistää prosessi, jossa tutkitaan yhteistyön syventämistä sairaanhoitopiirin kanssa alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisessä. Nykyisellään sairaalanmäellä on liiaksi organisatorisia raja-aitoja, joihin potilas törmäilee. Nämä raja-aidat luovat myös turhia kustannuksia ja ovat esteinä hoidon portaissa.

Salo on hyväksytty kokeilualueeksi alueellisen SOTE-mallin toteutukseen STM:n toimesta ja meiltä on käyty ministeriössä haistelemassa kuulumisia Risikolta ja muiltakin. Ajatuksena ei ole mitään lähteä toteuttamaan mitään “Risikon-mallia”, vaan löytää meille paras tapa toimia eli luoda oma “Salo-malli”.

Mallia lähdetään rakentamaan ohjausryhmän ja selvitysmiehen kanssa, jotta kaikki oleellinen tulisi huomioitua ja me salolaiset saisimme jatkossakin kaikki tarvitsemamme palvelut läheltä, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Tatu Johansson, 050 560 4344

sosterv.ltk 1.vpj, aluesairaalan johtokunnan jäsen

Hiihtolomaa (23.02.10)

Ollaan oltu tässä nyt jokunen päivä hiihtolomalla koko perheen voimin. Pistäydyimme anoppilassa, mutta siellä oli sen verran kylmää että tultiin takaisin Saloon loppuviikoksi hiihtelemään. Pääsenpä samalla huomenna sossulautakunnan kokoukseenkin ja torstaina valtuustoryhmään.

Ekotörk Oy (15.02.10)

Television taannoisessa maalaiskomedia televisiosarjassa on muutamia yhtymäkohtia paikalliseen salolaiseen poliittiseen elämään. Mainitsinkin jo jossain, miten sekä TV:n Kuusniemellä että Salossa kunnanisät rakentavat kuumeisesti kunnantaloa. Toinen yhtymäkohta on jätehuolto ja sen kummallisuus. Kuvitteellisessa Kuusniemen kunnassa toimi Ekotörk Oy ja Salossa toimii kummallinen Rouskis. Rouskiksen kummallisuuksista on viime aikoina muutkin ihmiset kirjoittaneet paikalliseen sanomalehteen. Sain palautetta, että olen kirjoittanut etten muka saisi pönttöä täyteen tai että pitäisin vuotuisesti jätteistä maksamaani summaa suurena. Näinhän tilanne ei siis ole. Kirjoitin, että meillä riittää kyllä sekajätepönttöönkin tungettavaa materiaalia, mutta se nyt vain on järjetöntä jos vähäisestä jätteenmäärästä rangaistaan.

Rouskis on nyt huomannut, että sille kulkeutuva jätemäärä on vähentynyt. Ihmiset ovat kierrättäneet jätteitään, joten loppusijoitettavaa ei ole kertynyt entiseen malliin. Näin ollen meitä kansalaisia pitää heidän mielestään rankaista yleisellä jätemaksulla, ekomaksulla. Ekomaksukin on minusta mielekkäämpi tapa periä tuota puuttuvaa rahasummaa kuin “erotus vähimmäislaskuun”, jonka Rouskis meiltä Kemiönsaarella kiinteistön omistavilta perii. Mutta jos tuokin maksu vain tulee entisten maksujen päälle, on senkin peruste vähintäänkin kyseenalainen. Talouttani tuo ei toki kaataisi, vaikkei pörssiomistuksia olekaan, asuntolainaa on ihan riittämiin, paljon olisi asioita hankittavana ja ei lapsiperheen elo muutenkaan ilmaista ole. En vain tiedä miten tuo muka kitkisi vapaamatkustajia tai muuten vähentäisi roskien määrää. Jotain muuta pitäisi keksiä, eikä vain tarkistaa taksaa…

Ekomaksua on joku verrannut myös kiinteistöveroon ja perustellut että molemmat menevät lopulta kunnan pohjattomaan rahakirstuun. Rouskis on osakeyhtiö ja osakeyhtiuön toimintaa ei lain mukaan saa tukea verovaroin. Rouskikselle ei siis tule myöskään antaa oikeutta kerätä veroluonteisia maksuja. Keskustan katuja käyttävät maalaisetkin kaupungilla käydessään, joten vaikka ihan postilaatikolle asti ei kaupunki teitä auraisikaan niin kyllä sen auraustoiminta huomattavasti monien syrjäkylillä asuvien töihin ja kouluun menoa auttaa. Minäkin joudun auraamaan ja hiekoittamaan meidän talon edustan jalkakäytävän jotta ohikulkevilla ihmisillä olisi mukava ja turvallinen reitti kulkea, vaikka kiinteisveron maksankin. Itselleni tuo lumenkolaus on silkkaa hyötyliikuntaa, mutta naapurin pappaa jo hieman on kolaaminen aamuisin puuskuttanut…

Pörssikurssi (lyhyt oppimäärä) (09.02.10)

Viimeaikoina en ole suuremmin seuraillut pörssikursseja. Realisoin vähäisiä osakesijoituksiani reilu vuosi sitten rahoittaakseni remonttia yms. Ehkä sitä olisi nyt vähän enemmän rahaa saanut, jos nyt vasta olisi myynyt. Jotkut osakkeet ovat tai olisivat nousseet melkoisesti, mutta tämä on pelin henki. Koska en ole aktiivisesti ollut sijoittamassa osakkeisiin, en ole niitä jaksanut paljoa tarkkailla. Joitakin asioita tulee silti niistä huomioitua.

Uutisissa monesti esiintyvä rahoituksen professeri Vesa Puttonen on opettanut minulle erätaitoja partioleireillä pikkupoikana. Kauppatieteellistä opetusta en ole koskaan häneltä saanut, vaikka tulikin joskus aikuisempana vähän kaupallistakin alaa luettua. Mieleen osakemarkkinoista jäi luennoilta se, että osakemarkkinat monesti näyttävät palkitsevan negatiivisista uutisista. Kun yritys rämpii kannattavuusongelmissa tai muuten vain elää turbulenssissa kovassa kilpailussa, se joutuu tekemään monesti rakenteellisia muutoksia. Joskus rakenteellisiin muutoksiin kuuluvat myös irtisanomiset tai lomautukset.

Osakekursseissa on paljon tulevaisuuden odotuksiin ladattuja arvoja, osakkeen pörssiarvo ei ole pelkästään laskennallinen osuus tasearvosta, tuloksesta tms. Rakenteellisilla muutoksilla haetaan myös tulevaisuuden toimintakykyä yritykselle. Mikäli toimenpiteet yllättävät markkinat, yrityksen pörssikurssi nousee ja mikäli ne eivät täytä odotuksia kurssi laskee. Nokian tulevat irtisanomiset olivat näemmä melkolailla pörssimaailmassa odotetun kaltaisia, koska osakkeen arvossa ei sen suurempia muutoksia tapahtunut.

Lopputulemana tässä viimevuosina on kuitenkin ollut Salon Nokian osalta, että moni siellä ennen työskennellyt tuttavani ei enää ole Nokiassa töissä. Onneksi useimmat heistä ovat löytäneet uusia työpaikkoja. Kaupungin tulee nyt olla aktiivisesti mukana tässä äkillisessä rakennemuutoksessa ja pyrkiä siten pitämään kasvavat työttömyysluvut hallinnassa.

Tatu Johansson (kok)
kaupunginvaltuutettu, SALO

Muuttoa ja rumbaa (07.02.09)

Kyllä se aika vaan kuluu. Tässä ollaan viikonloppu muutettu lapsia huoneesta toiseen. Petra ja Nuutti muuttivat yläkertaan, jonka remontti valmistui loppuviikolla ja Kaisa meidän huoneesta Petran vanhaan huoneeseen. Minä saan mapeilleni ja muille romuilleni alakerrasta Nuutin vanhan huoneen. Ei tämä muutto vielä valmis ole, mutta lapset ovat jo uusissa huoneissaan 1-2 yötä nukkuneet, Kaisakin nukkui uudessa sängyssään aamuneljään asti.

Perjantaina vein aamulla yläkerrasta remontin jäljiltä pari säkkiä erinäistä energiajätettä, tyhjiä maalipurkkeja, patjan sekä 42-tuumaisen telkkarin Brandtille. Kaksi euroa maksoi koko kuorma, joten en lähtenyt Rouskikselta kysymään kilpailevaa tarjousta. Rouskis kertoi lehdessä, että sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen seurantaan lohkaistaan “ekomaksusta” kolmanneksen siivu, joka Heikkilän laskelmien mukaan olisi 250 000e/v. Millaisenkohan legioonan tarkkailijoita Rouskis meinaa leipiinsä palkata, tehdään sinne jokin Stasin alaosasto? Ettei vaan menisi polttolaitoksen suunnitteluun koko tuokin summa….? Tänään kun kävin hiihtämässä meren jäällä Vuohensaaresta Merivihannekseen katselin, että Voimavasun piipusti tuli savua. Eiköhän tuon lämpökapasiteetti toistaiseksi meille riitä, nyt kun ei enää sokeritehdastakaan ole energiaa muulta kaukolämmöltä syömässä.

Korttipeliä ja kummastusta (01.02.10)

Meillä töissä siirryttiin tänään sirukorttien aikakauteen. On nyt debettiä ja kredittiä valittavissa. Kummastuttavaa on, ettei noita voi laittaa koneeseen selkokielisesti: Pankki / Luotto. Jokin eu-direktiivi tai vastaava on niin varmasti päättänyt. Kuka muuten omistaa Luottokunnan? Luottokunta on nyt saanut näppinsä väliin meidän kaikkien lompakoille. Pankkikorttirahat kiertävät debet/kredit valinnasta huolimatta Luottokunnan kautta, joka vetää aina itselleen pienen siivun välistä. Ei hyvä.

Viime viikolla kävin poliisilaitoksella asioimassa ja siellä kelpasi maksuksi vain käteinen raha tai siruton pankkikortti. No minulla ei tietenkään ollut rahaa ja kaikkiin kortteihin oli laitettu Luottokunnan siru ja Visa tai Mastercard -logo. Ei auttanut kuin lampsia pankkiautomaatille nostamaan debitiltä rahaa. Ei hyvä tämäkään. Luottokunta tekee ohjaustyötä hinnoittelun kautta siten, että mikäli liike haluaa hyväksyä sirullisia kortteja, on heidän käytännössä pakko hommata Luottokunnan debit/kredit -laitteet tai muuten kaupan korttikustannukset nousevat vielä isommiksi. Mistähän pankista sitten saisi siruttoman pankkikortin?

Saattaa olla, että jatkossa on enemmänkin liikkeitä joissa sirulliset kortit eivät kelpaa. Ei hyvä juttu sekään. Lopuksi vielä yksi juttu: apukirjanpitäjällä oli vaikeuksia muistaa kumpi puoli on  kredit ja kumpi debet, niinpä hän kysyi asiaa pääkirjanpitäjältä. Pääkirjanpitäjä kertoi, että toimistosi ikkunan puoli on kredit ja oven puoli debet. Luvut pysyivätkin sen jälkeen tilikirjan oikeissa kohdissa, aina siihen asti kunnes apukirjanpitäjä sai ylennyksen ja uuden isomman huoneen käytävän toiselta puolelta…. Aika hyvä juttu?