Puisto- ja torivahtina (04.06.09)

Tänään aamulla menimme kunnallisjärjestön puheenjohtaja Liisa Tuomisen kanssa varaamaan paikkaa iltatorille. Vettä tihutti sen verran, että jonoa ei torivalvojan kojulla ollut.  Saimme valita mieleisemme paikan ja pystytimme teltan rungon sadetta ja tuulta uhmaamaan.  Päätimme vetää pressut päälle vasta iltapäivällä, ettei teltta turhaan lähtisi miehittämättömänä lentoon. Lähdimme siitä sitten omille teillemme, minä kokoukseen Espooseen ja Liisa töihin ja sovimme palaavamme paikalle kolmen maissa.

Kokouksesta kotiinpäin ajellessani sain puhelun kotoa, jossa kerrottiin traktorimiesten keränneen meidän lähileikkipuiston vermeet ja pensaat kyytiinsä ja kiikuttaneen ne pois. Lapset olivat hyvin tuohtuneita, kun heidän leikkipaikkansa oli jyrätty ilman mitään ennakkovaroitusta tai vastaavaa. Asiaa sitten selvittelin ja kävi ilmi, että puisto-osasto on tuominnut alueen lapsettomaksi, vaaralliseksi ja nuorison rellestys- ja tupakointipaikaksi.

Kyseinen puisto on siis Sinisen Talon liepeillä Vähänjoen rannassa oleva vanha ilmeisesti 60-70 -luvulta asti Lukkarinmäen kupeessa sijaitseva puisto. On totta, että puiston vehkeet olivat parhaat päivänsä nähneitä, mutta kyllä niillä lapset tykkäsivät leikkiä. Puistossa kävivät alueemme lapsien (joita on siis muitakin kuin meidän natiaiset) lisäksi leikkimässä Röykkälänkatua kaupunkiin/kaupungista kävellen kulkevat perheet, Sinisessä talossa juhlia viettävät lapset sekä alueen vanhemman väestön kyläilevät lapsenlapset. Lukkarinmäkihän on keski-iältään varmasti nykyisellään melkoisen iäkästä, mutta kun joku vanha ihminen muuttaa pois omakotitalostaan tilalle muuttaa lähes poikkeuksetta nuorempi perhe.

Ja onhan se myös totta, että vieressä virtaa Vähäjoki jota ei ole aidattu. Mutta eipä siihen ole ymmärtääkseni kukaan koskaan hukkunut. Ja keskustassa kun asutaan, on kesällä nuorisoa vähän joka puolella. Kas kun eivät ole esim. Pahkavuorta tai Ilomäkeä aitaamassa nuorison rellestyksen estämiseksi tai vaikkapa Tykkipuistoa sulkemassa ja kaiteita jokirantaan laittamassa. En minä ainakaan leikkipuistossamme mitenkään erityisen paljoa ole tuollaista häiriökäytöstä havainnut.

Tätä keinujen ja karusellin kohtaloa selvittelin sitten jonkin aikaa ja ei siihen oikein selvyyttä vielä tullut, mutta perästä kuuluu sanoisi torvensoittaja. Perhana. Noh, sitten olikin aika mennä torille laittamaan telttaan kattoa, koska kello oli kolme ja sade ei ollut tauonnut. Edelleen torilla oli runsaasti tilaa, joten siirsimme teltan mielestämme parempaan paikkaan lähemmäksi Mattia ja Teppoa. Ajatuksenamme oli saada Ville Itäläkin tuntemaan olonsa vierailullaan kotoisammaksi, kun läheisyydessä olisi enemmän turkulaisia. Ihan mukavasti kojullemme em. turkulaisten myötä muutakin väkeä saapui.

Filed under Kesäkuu | Comment (0)