Leikkauksia ja supistuksia, osa 2 (17.05.12)

Eilen aluesairaalan johtokunta käsitteli lausuntoaan synnytysten tulevaisuudesta ja äänin 8-1 päätti vastoin johtavan lääkärin esitystä omalta osaltaan esittää kainon toiveen siitä, että kaikki jatkuisi ennallaan. Itse kannatin johtavan lääkärin esitystä, kuten moni on varmaan tämän päivän lehdestä lukenutkin. Jätin myös päätökseen ns. eriävän mielipiteen, koska mielestäni synnytysten pitäminen Salossa 2018 jälkeenkin vaatisi paljon lisäresursseja, jos se nyt tulevien säädösten ja asetusten jälkeen edes olisi mahdollista. Nämä kaikki lisäeurot ovat poissa peruspalveluista ja euroista on pulaa, kuten varmaan myös olette lehdistä lukeneet.

Lastenosaston osalta olen sitä mieltä, että sen säilyttäminen on meidän salolaisten kannalta paljon synnäriä tärkeämpää, kuten SSS:ssä totesinkin. Tämänkaltainen oli myös kaupunginjohtajan esitys KHssa. Tämän olen todennut myös monissa käydyissä keskusteluissa. Synnärillä lapset käyvät kerran syntymässä ja äidit keskimäärin kaksi kertaa synnyttämässä. Lastenosastolle vierailuja pitkäaikaissairaille lapsille ja heidän vanhemmilleen tulee useammin. Synnäri tarvitsee lastenosaston toimiakseen, mutta lastenosastolla ei tarvitse synnyttää.

Oman näkemykseni mukaan meidän tulisikin kehittää aluesairaalamme toimintaa vaikka siten, että sen lastenosasto voisi tulevaisuudessa olla oma erikoisosaamisen kehto, vaikka diabeteksen hoidon osalta, jonne sitten alueen pienet diabeetikkopotilaat tulisivat saamaan laadukasta hoitoa. Huomata tulee myös se, että näillä näppäimin vuoteen 2018 Salossa synnytetään. Eli ei tässä mitään ihan hetkeen tapahdu. Uskon, että tuohon päivään mennessä lainsäädäntö ja erinäiset asetukset ovat muuttuneet siihen malliin, että synnytystoiminnan ylläpito aluesairaalassamme 50km etäisyydellä yliopistollisesta keskussairaalasta on niin kallista, että 2018 jo Salon kaupunginhallituskin sen myöntää liian kalliiksi. Mikäli junan annetaan mennä siihen asti entiseen malliin, tulemme tekemään miljoonien hukkainvestoinnit vuosina jolloin kaupungilla on rahasta suuri pula ja samanaikaisesti leikkaamaan vielä enemmän peruspalveluista. Sitä minä en halua.

Näkemykseni eivät valitettavasti siis perustu valtuustoryhmämme ajatuksiin, mutta eivät ne ole ihan omianikaan tai tuulesta temmattuja. Ne perustuvat terveystaloustieteellisiin tutkimuksiin, jotka kiistatta osoittavat erikoissairaanhoidon jatkuvan kustannusten ja vaatimusten kasvun. Tämänkaltaisia ajatuksia erikoissairaanhoidon erikoisuuksista kävi taannoin valtuustoseminaarissa myös sairaanhoitopiirin johtaja OP Lehtonen esittämässä. Toivottavasti ne ovat kaikki virheellisiä ja elo lintukodossamme voi jatkua kuin ennen, kuten vuosina jolloin Nokia meidät ruokki ja pelasti.

Kaikkeen löytyy ratkaisu (11.05.12)

Pari päivää tuli istuskeltua valtuustoseminaarissa pohtimassa ratkaisuja kaupungin talousongelmiin kollegoiden kera. Ei sieltä nyt sen kummallisempaa uutta löytynyt, mutta tänään iltapäivällä ollessani torilla kahvilla poikani kanssa sen keksimme. Nuutti aktiivisena(?) A2-saksan opiskelijana kyseli, että olemmeko tosiaan niin lyhytnäköisiä, että tulevilta ikäluokilta A2-kielen lukemisen mahdollisuuden viemme. Kerroin, että joudumme säästämään miljoonia ja tämä sekä muutamat muut lillukanvarret menevät mitä ilmeisimminkin siinä sivussa poikki. Tarvittaessa ja tahdottaessa tämän kokoluokan asiat hoituvat tai ovat hoitumatta isojen lautakuntien kymmenien miljoonien budjettien sisällä virkamiesten, kuten rehtoreiden, aktiivisen oman työn kehittämisen kautta tai jättämällä jonkun palvelualuepäällikön laatikon täyttämättä. Ei siinä valtuustopäätöksiä tarvita, vähän organisointia ja astumista ulos perinteisistä laatikkoleikeistä ja laatikoista.

Niin. Kehittelimme Nuutin kanssa brainstormissamme ratkaisun tuohon Salon miljoonaongelmaan. Kävimme Sarin kanssa viikonloppuna reissulla Puolassa ja kerroin, miten siellä uudet lentokentät ja hienot tiet ym on tehty EU-rahoilla. Salon siis pitäisi julistautua itsenäiseksi valtioksi ja hakea sen jälkeen EU-jäsenyyttä! EU-rahoin saisimme kaikki ongelmat ratkaistua. Kaupunginvaltuuston sijaan meille valittaisiin syksyllä eduskunta, Heikolan taloon voisi tulla muiden maiden lähetystöjä ja meillä olisi aina oma salolainen presidentti. Tai kuningas, kuningatar tai miksei vaikka keisari? Ihan sama. Joka tapauksessa autojen rekisterikilvissä olisi EU:n tähtilogon alla “Salo”, jonka kautta ulkomailla asioivat kaupunkilaiset toisivat maallemme näkyvyyttä ihan ilmaiseksi. Ehkä meille riittäisi myös samanlainen autonomia kuin Ahvenanmaalla on, en tiedä.

Valtioprojektilla olisi myös työllistävä vaikutus. Tullimiehiä tarvittaisiin mm.  Strömman sillalle, Hki-Tku juniin ja ABC-myymälöihin sisääntuloteiden varteen ja Salo-Kiikala International Airporttia unohtamatta. Myös Jouni Vihtori Eskolan kuningasajatus siitä, että valtio maksaisi enemmän mm erikoissairaanhoidon alati kasvavista kustannuksista toteutuisi, koska valtiohan maksaisi myös Salon Kuninkaallisen keskussairaalan kaikki kulut suoraan verovaroista. Ja tietenkin noista kuluista selvittäisiin saamiemme EU-tukiaisten avulla, joiden kohdentamisesta oikein vastaisimme eduskunnassamme ihan itsenäisesti. Valtionpankin pääjohtaja Juntilla olisi myös mahdollisuus tarvittaessa paikata valtion kassaa painamalla seteleitä, kolikoita unohtamatta. Pienten EU-maiden, kuten Vatikaanin, eurokolikot ovat jo nykyisin keräilyesineitä ja niistä maksetaan usein nimellisarvoa paremmin.

Koirat haukkuu, karavaani kulkee (03.05.12)

Olin eilen kokouksessa, joka oli kutsuttu koolle vain kahden asian takia. Ensimmäinen asia päätettiin jättää pöydälle ja toisessa johtokunta päätti esityksestäni esittää itsensä lakkauttamista. Aluesairaalan johtokunnan piti antaa lausunto synnytysosaston tulevaisuudesta sekä omasta asemastaan sairaanhoitopiirin hallintosääntöuudistuksessa.

Aluesairaalan johtokunta, jonka voi nähdä “Salon sairaanhoidollisena aluetoimikuntana”, antaa lausuntoja hallitukselle, merkitsee tiedoksi erinäisiä raportteja ja toteaa muita juoksevia asioita tapahtuneiksi, on nyt päässyt osaansa isompaan rooliin. Ainakin mielestään. Se on päättämässä siitä, jatkuuko Salossa synnytystoiminta vuoden 2018 jälkeen. Tämä asia oli tänään niin vaikeasti päätettävä, vaikka lähestulkoon kaikki tilatut lausunnot ja raportit olemassaolevan jatkoa puolustavatkin, että johtokunnalla ei ollut tänään tahtoa päättää synnytystoiminnan jatkosta mitään, vaan asia päätettiin jättää pöydälle.

Noh, tosiasiassahan johtokunta ei asiasta päätä, vaan siitä päättää sairaanhoitopiirin muut ylemmät toimielimet, hallitus ja valtuusto.  Ei niitä myöskään päätetä addressejen pohjalta, vaikka meille sellainenkin tänään luovutettiin. Oman näkemykseni mukaan olisimme hyvin voineet lausuntomme addressin kylkiäiseksi laittaa, kun kerran meiltä sellaista on johtokuntana pyydetty. Aiheeseen palataan parin viikon päästä ja uskoisin olevani erimieltä kuin enemmistö, mutta en usko että äänestystulos tässä kahden viikon harkinta-aikana mihinkään muuttuu. Mielipiteet nimittäin perustuvat pitkälti tunnepuolen asioihin ja lasketut luvut kustannussäästöistä ovat aina tarkoitushakuisia tai muuten vääriä. Mutta mielipidettähän meiltä kysyttiinkin…

No riippumatta siitä miten nuo miten nuo eurot todellisuudessa menevät tai ovat menemättä, tulee tulevaisuudessa erikoissairaanhoitoa ja synnytyksiä koskevat laadulliset lait, normit ja määräykset vuoteen 2020 mennessä tekemään sen, ettemme pysty pienessä sairaalassa niitä mitenkään täyttämään. Tai ainakaan ei ole taloudellisesti järkevää pyörittää pientä sairaalaa samoin kuin isoa yliopistollista sairaalaa. Ja kyllä lapsen ja äidin kuitenkin on turvallisempaa synnyttää yliopistollisessa keskussairaalassa, nyt ja tulevaisuudessakin. Sekin on minusta ensiarvoisen tärkeä seikka.

Jokatapauksessa, ehkä edellisen päättämättömyyden puuskan turhauttamana, toki pitkällisen aiemman altistumisen edesauttamana, päätin esittää hallintosääntölausunnon kohdalla (jota myös oltaisiin hieman haluttu lykätä tuonnemmaksi), että päättäisimme antaa lausuntomme nyt. Ja että lausuisimme, että alueellisen erikoissairaanhoidon kokonaisuuden kehittämisen nimissä olisi paras ratkaisu siirtyä yhteiseen aluesairaaloiden johtokuntaan ja luopua näistä omista “aluetoimikunnista”, joilla ei isommin ole päätettäviä asioita tai muutenkaan asioihin lisäarvoa annettavanaan. Tämä esitys meni läpi minun ja ainakin puheenjohtajan yllätykseksi, joka tosin äänesti virkansa puolesta toisin.

Kaupunginvaltuusto käsittelee tulevia säästöjään ensi viikolla valtuustoseminaarissaan. Lakkauttaminen ja säästäminen ovat hankalia asioita päätettäväksi. Helpointa on antaa mennä vaan entiseen malliin, pätee aikalailla kaikkialla. Järkevin vaihtoehto se harvoin on, mutta eipä tule muutosvastarintaa tai mielenosoituksia. Omiin poteroihin linnoittautuminen ei ole rakentavaa, vaikka siinäkin toki töitä pääsee tekemään. Mutta lopputulos ei ainakaan silloin ole kokonaisuuden kannalta paras, ei välttämättä edes omasta pienestä näkökulmasta katsoen…

Isojen massojen palveluissa pyörivät isoimmat rahat. Vanhukset, lapset ja sairaat käyttävät suhteellisesti eniten kunnallisia palveluita, joten jos/kun palveluita karsitaan osuu niistä valtaosa juuri heidän kohdilleen.

Viimepäivinä paljon tapetilla olleen vanhusten päivätoiminnan kulut ovat olleet vuositasolla n. 500 000e ja toimintaa on laajassa kunnassamme järjestetty kaikkiaan kolmessa eri pisteessä. Päivätoiminnassa on käynyt keskimäärin 30 henkeä päivittäin. Summa on sama kuin Halikon kirjaston vuosittainen budjetti vaikka Halikon kirjastossa on paljon enemmän asiakaskäyntejä. Summa on kolminkertainen siihen säästöön verrattuna, joka saataisiin jos 1-2 luokkalaisten koulukuljetus raja nostettaisiin nykyisestä 3km:stä lain sallimaan maksimiin 5km. Kulttuuritoimen avustukset ovat yhteenlaskettuna kokoluokaltaan kolmannes tuosta ja niiden tukemana tuotetut palvelut koskettavat jollain tavoin valtaosaa kaupunkilaisista. Lista on loputon ja asioita voidaan laittaa koreihin vertailtavaksi keskenään maailmantappiin asti, mutta mistä esim. tuo 500 000e pitäisi ottaa siten, että se olisi paremmasta paikasta pois ja haittavaikutukset olisivat pienemmät? Muistaa pitää myös, että valtaosa vanhuksista ja omaishoitajista eivät ole nytkään käyttäneet vanhusten päivätoimintaa, vaan se on ollut ns. harvojen herkkua.

No okei, Halikon kirjaston lakkauttamisesta tuskin yhtä monen kuntalaisen tai ainakaan yhtä paljoa päivärytmi tai turvallisuuden tunne järkkyisi kuin tuon vanhusten päivätoiminnan alasajon, mutta sen lakkautus on sivistyspuolen juttuja, sitten ensi vuonna… Ja eipä tuo synnyttäminenkään osu keskimäärin kuin kerran lapsen kohdalle ja äidille kahdesti ja sen keskittämisestä Turkuun on laskettu sitten joskus saatavaksi yli miljoonan säästöt. Silläkin rahalla saa paljon erilaisia peruspalveluja tai sitten ne ovat niistä pois. Ei ole helppoa ei.

Valintojen edessä (20.04.11)

Heko, heko, hoh-hoh! (18.04.11)

Säästötalkoot kaupungissa lähestyvät. Lautakunnat viilailevat kuluvan vuoden budjettejaan tällä ja ensi viikolla siten, että budjetin viilaukset voidaan vahvistaa toukokuun valtuustossa. Meillä sossulautakunnassa ollaan tutkailtu, josko löytyisi jotain sellaista jonka poistamisesta ei ihan heti tulisi jollekin toiselle luukulle jonoa. Ei ole ollut kovinkaan helppoa. Jotenkin pitäisi päästä kiinni palkkakuluihin, jotka muodostavat leijonanosan kuluista.

Armeijasta muistan sen, miten alikessut komensivat meitä alokkaita nauramaan “sotilaallista naurua”, mikäli joku rivissä vähän virnuili. “Heko, heko, hoh-hoh!” huusi sitten komppania kuorossa. Näihin heko-hommiin olisi ilmeisesti taas tarvetta puuttua, mutta yksipuoliseen palkanalennukseen emme henkilökohtaisten lisien maksuosuuksien alentamisessa voi ryhtyä ja työntekijäpuoli on linnoittautunut poteroihinsa. Pattitilanne, joka ei ratkenne ilman paineen lisäystä.

Säästäminen on kummallinen juttu. Sitä voi kunnallisella puolella tehdä ilmeisesti vain vääristä kohteista ja vääryyksiä voi sitten puolustaa addressein. Taannoin Salolisän leikkausta vastusti addressissa Elina Seitzin lisäksi pari tuhatta henkeä. Salo-lisän puolitus toi päivähoitoon alle kymmenen lasta. Nyt Elina Seitzin lisäksi Salon synnytysosastoa puolustaa netissä taas pari tuhatta henkeä. Seuraavaksi netissä puolustettaneen Elina Seitzin toimesta vaikka koulukyytien nykyistä 3 km rajaa lakisääteisen maksimin 5 km sijasta, en tiedä mutta kaipa kaikista leikkauskohteista tulevaisuudessakin addresseja syntyy. Synnärin pito jatkossakin Salossa maksaa ainakin tuon saman mitä tuon koulukyytirajan pitäminen tulevaisuudessakin lapsille inhimillisena, ehkäpä vielä saisi jonkin verran koulunkäyntiavustajia ja kuramoottoreitakin kaupanpäälle… Jos nämä laitettaisiin vaakakuppiin, voisin minäkin nimeni addressiin kirjoittaa. Ja miksei laitettaisi, samoista verorahoista ne kuitenkin maksetaan?

Synnytysten siirtoa ei suunnitella pelkästään sen takia, että kustannukset olisivat nyt liian suuret, vaan siksi, että tulevaisuudessa vaatimukset voivat yksinkertaisesti käydä liian raskaiksi pienelle yksikölle. ­ Synnytystoiminta kohtaa naista keskimäärin kahdesti elämässä ja lasta kerran. Jos sen ylläpitäminen Salossa tulee jatkossa huomattavasti kalliimmaksi kuin Turussa, näkisin, että tämä toiminta voidaan tulevaisuudessa siirtää Turkuun. ­ Sen sijaan lasten vuodeosasto on sen kaltainen palvelu, jossa pitkäaikaissairaat lapset ja heidän vanhempansa joutuvat vierailemaan usein ja pidempiäkin ajanjaksoja. Jos toistuvasti pitää käydä Turussa lapsen sairastamisen takia, se on melkoinen rasite koko perheelle. Toivoisin, että lasten vuodeosasto voitaisiin säilyttää.  Turvallisuuden kannalta – sekä äidin että lapsen – yliopistollinen keskussairaala on se kaikkein paras paikka synnyttää. Aina. Ja turvallisuuden pitäisi olla se tärkein tekijä. Synnytyssairaala tarvitsee lastenosaston ja lastenlääkäripäivystyksen tuekseen, mutta lastenosastolla ei tarvitse synnyttää.

Leikkauksia ja supistuksia (07.04.2012)

Kuntaliiton 4.4. ilmestynyt tilastokooste Suomen 60 suurimman kunnan osalta kertoo, että Salossa sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu viime vuonna oli 4,6%. Salo pääsi tuolla kasvuprosentilla listan sijalle 9, eli 51 muulla verrokkikunnalla kasvu oli vielä suurempaa. Salon kaupungin verotulopohjan romahtaminen kuitenkin tarkoittaa sitä, että jatkossa meillä ei ole varaa edes palveluiden nykytason ylläpitämiseen, menoista tai menojen kasvusta nyt puhumattakaan.

Lehdessä on viimepäivinä uutisoitu synnytystoiminnan Salossa olevan myös leikkausten ja supistusten uhan alla. Nämä suunnitelmat, jotka eivät siis vielä ole edes virallisesti vireillä, eivät nyt tähän kaupungin menojen akuuttiin leikkaus- ja supistustarpeeseen juurikaan liity, vaan näiden tulevaisuuden kustannusvaikutukset ovat 2020-luvulla. 2020-luvun haasteet ovat toki samankaltaisia kuin nytkin, huoltosuhde edelleen heikkenee, lääketiede kehittyy ja ihmisten vaatimukset kasvavat. Nämä asiat on nyt otettava tarkoin tutkittavaksi kun suunnitellaan kuluvan vuosikymmenen loppupuoliskolle sairaaloiden rakennusprojekteja sairaanhoitopiirin alueella.

Lait, asetukset ja normit määräävät toimintaa myös Salossa, toisinkuin eräs henkilö 4.4. SAS:n infotilaisuudessa sanoi. Tarkkaa tietoahan tulevaisuuden säädöksistä ei kenelläkään ole, mutta valistunut arvaus voisi olla että säädöksiä ja vaatimuksia synnytystoiminnassa ja sairaalatoiminnassa yleisestikin ottaen ennemmin tiukennetaan kuin löysennetään. Tämä kehitys entisestään lisää kustannuspaineita, erityisesti pienessä yksikössä jossa jo nykyisten säädösten ja suosituksien mukainen päivystysvelvotteiden täyttäminen jo nyt on joskus on hankalaa ja kallista.

Nykyiseen alueellisen erikoissairaanhoidon palvelutasoon tarrautumiseen on pidetty syynä sitä, että sairaalalla on suuri imagomerkitys kaupungille. Paljonko se maksaa ja mistä se maksetaan? Yrityssaloko sen imago-osuuden sitten maksaa? Mitä muuta sillä rahalla saisi? Sairaanhoitopiirin johtaja O-P Lehtonen kertoi 4.4., että sairaanhoitopiirin yksi perustehtävä on järjestää alueellinen erikoissairaanhoito siten, että kunnan peruspalvelut turvataan.

Erikoissairaanhoidon ei siis tulisi viedä rahoja pois siten, että kunnan peruspalveluiden tuottaminen vaikeutuu. Ne kaikki maksetaan kuitenkin samasta pussista, yhteisistä verorahoistamme. Toki synnytystoiminnan jatkamiseen tarvittavat rahat kunta voi säästää Soten ulkopuoleltakin, mutta esim. Kulttuurilautakunnan määrärahat eivät taida kokonaisuudessakaan riittää edes näitä SoTen vuosittaisia kustannusnousuja tai budjettiylityksiä kattamaan mikäli emme jotain rakenteellisiin muutoksiin tähtääviä päätöksiä pysty/halua tehdä.

Tatu Johansson, kaupunginvaltuutettu (kok)

SoTe ltk 1. vpj, SAS johtokunnan jäsen

Kevään tulon voi haistaa (28.03.2012)

Saloon on tullut kevät kuten Pariisiin konsanaan. Nyt toki on viikonlopuksi luvattu takatalvea, mutta tuskin se sen enempää paikkaansa pitää kuin muutkaan huonot alueelle kohdistuneet ennusteet ovat aiemmin pitäneet….

Tänään iltapäivällä tapasin torin Ärrällä asioidessani joukon iloisesti päihtyneitä ihmisiä, jotka olivat menossa kohtalotovereineen juhlistamaan Nokian irtisanomisia joen toiselle puolelle Mestariin. Samanaikaisesti kaupunki valmistautuu lähtemäään viemään kehitysjohtaja Hannu Salmisen organisaatiokaavioihin kuukausi sitten kehittämän “Kaupunginjohtajan talousnyrkin” Exceliin luomaa “Talouden sopeuttamisohjelmaa” käytännön toimintoihin.

Tätähän tämä on. Ihmiset toreilla ja tekstaripalstoila ihmettelevät, että miksi vanhainkoteja ajetaan alas vaikka kylillä olisi mummoja vaikka toiseen mokomaan ympärivuorokautisia hoitopaikkoja, Simo Vesa ehdottaa koirapartioita Ollikkalan kouluun ja varmaan haisteltavaa löytyisi muualtakin vaikka uuden kaupungintalon katto nyt todettiinkin tiiviiksi. Pari viikkoa sitten kuulin, että Moision koulukin on homeessa ja sinnekin henkilökunta olisi halunnut hiihtolomalla Laurin koulun koirat. Kesälomien aikaan varmaan sitten koirapartiot ehtivät kiertää kaikki paikat, että saamme syksyllä remontit kohteissa käyntiin. Ja mitä meiltä seuraavaksi viedään? Jo on aikoihin eletty!

Jos ja kun Soteltk lähtee hakemaan kaupungin talouden sopeuttamisohjelmaan omaa panostaan (http://salo.tjhosting.com/kokous/20121035-10.HTM) tulee listoille kaikenlaisia ilkeyksiä ja kuntalaisten hyvinvointia vähentäviä asioita, joissa monissa on vielä riski että kustannukset siirtyvät toiselle momentille, lisääntyvät toisessa kohteessa tai vaikkapa terveydenhuollon kohdalla valuvat erikoissairaanhoitoon. Joitain listoja on meillä Sotenkin eri osastoilla laadittu, mutta koska niitä ei vielä ole Perniönseudun seiskassakaan julkaistu, en niitä nyt tähän vielä listana laita…

Näitä kululeikkauksia meiltä ymmärtääkseni kuitenkin odotetaan tehtäväksi jo tänä vuonna ja toki jatkossakin kerran pari vuodessa. Näin ollen on aika julmaa ja epäoikeudenmukaista, mikäli esim. erikoissairaanhoidon palvelut (1/3 budjetista) jätettäisiin pois tarkastelusta ja revittäisiin säästöt lopuista esim. sulutuksin ja/tai lomautuksin. Sulutukset ja/tai lomautukset jäljelle jääneissä (1/3) perusterveydenhuollossa tai (1/6) vanhustenhuollossakaan eivät kovin paljoa kuntalaisten tyytyväisyyttä tai hyvinvointia lisää ja jos nekin sekä muutkin asiakastyössä työskentelevät esim. lastensuojelu (1/12) tai sosiaalityössä (1/12) rajataan pois jää jäljelle murtoluku, jonka kustannukset eivät kokonaisuutenakaan vuositasolla ole säästötavoitteen suuruiset.

Mutta kun ei ole näköpiirissä sellaisia asioita, joiden perusteella tulevaisuuden budjettien laatiminen seuraavina vuosina yhtään helpottaisi niin kait se jotensakin vastuutonta olisi näitä asioita ladata annettuina asioina tulevien vuosien budjetteihin ilman miettimistä tai keskustelua siitä, että onko meillä niihin todellisuudessa varaa. Kaikkia palveluita pitää voida tarkastella kriittisesti. Tahtoa kaikkien näiden säilyttämiseen kyllä löytyy, sen tiedän minäkin…

yt. Tatu

Vallanjakoa (14.03.12)

Vallan kolmijako-opissaan Montesqui jakoi väärinkäytösten estämiseksi vallan erillisiksi lainsäädäntövallaksi, tuomiovallaksi ja toimeenpanovallaksi. Meillä Salossakin ollaan nyt tekemässä hallintosääntöuudistusta, jossa käydään läpi missä, mikä tai kuka mistäkin asioista päättää. Tästä on kuluneella valtuustokaudella ollut vähän epäselvyyksiä, joten uudistus on tervetullut.

Ylin päätösvalta kunnassa on valtuustolla, joka on valtuutensa saanut kuntalaisilta vaaleissa. Valtuusto on valtaansa, erityisesti toimeenpanovaltaa ja päätösvaltaakin annettujen resurssien tai linjausten pohjalta delegoinut kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille. Valtuusto tekee siis raamit, lautakunnat ja viranhaltijat toteuttavat valtuuston tahtoa annettujen raamien sisällä ja hallitus vahtii että niissä pysytään. Näin tämä menee yksinkertaistaen.

Valtuusto on myös valinnut edellämainittuihin toimielimiin parhaiksi katsomansa jäsenet. Kuhunkin lautakuntaan on valittu henkilöt, joilla on katsottu olevan tietoa, taitoa ja/tai kiinnostusta kyseisen toimialan asioihin. Lautakuntia kutsutaankin usein asiantuntijalautakunniksi. Ihmiset, joilla tietoa, taitoa ja/tai kiinnostusta löytyy kaikkien toimialojen asioihin on valittu kaupunginhallitukseen.  Näin siis toimii kunnallinen demokratia. Teoreettisesti ainakin.

Monesti nimittäin kuulee, että asiantuntijalautakunnan ympärille pitäisi vähintään laittaa lainausmerkit, koska tieto- ja ymmärrys asioista kuitenkin on jossain toisaalla.  Hieman samoin myös joskus ihmetyttää, että miten virkamiehetkin voivat olla monien mielestä niinkin kujalla omiin tehtäviinsä liittyvistä asioista. Toivottavasti tuleva hallintosääntöuudistus osaa yhdistää päätäntävallan, ymmärryksen ja tiedon asioista nykyistä paremmin.

Tieto luo tuskaa (26.02.12)

Tiedottaminen on hankala asia, jossa meillä kaikilla on varmasti treenaamista. Jos tiedotetaan liian varhaisessa valmistelun vaiheessa tai tieto tulee muuten julki, kuten nyt tulee lunta tupaan heppoisesta valmistelusta tai vastaavasta ja jos tiedotetaan myöhäisemmässä vaiheessa tulee syytökset salailusta tai muusta suhmuroinnista ja kansalaisten mielipiteen nonsoleeraamisesta.

Tällä kertaa totuus lienee se, että vaikka Perniönseudun lehden viikolla julkistaman “Moilasen listan” asiat näyttävät kamalilta ja pikaisilta heitoilta, joita ne varmasti ovatkin, monia niistä joudutaan vielä tänä vuonna miettimään. Olisin ehkä toivonut, että tuota listaa oltaisiin voitu vielä viikko viilailla ennen sen julkistamista, mutta eipä sillekään varmaan hiihtolomaviikolla sen suurempia oltaisi tehty ennen julkistusta(?) valtuustoryhmien puheenjohtajien huomisessa palaverissa. Vastaavia mietintöjä tehdään muillakin toimialoilla ja kuten viikonlopun Salkkarista voitiin myös lukea, hallitus antanee lautakunnille käskyn alkaa niistä ja muista hakea säästöjä jo tälle vuodelle.

Taloudellinen kuoppa jossa ollaan on hirveän syvä, eikä siitä ihan pelkillä perussuomalaisten tai sitoutumattomien ryhmien lehdessä ja blogeissa olleilla esityksillä yli tulla. Kyllä menee paljon hyvääkin pois ja se kyllä valitettavasti näkyy paitsi lyhyellä niin myös pidemmällä perspektiivillä tutkailtaessa… Tosiasiassa valtuustossa ja lautakunnissa päästään lähinnä kait valitsemaan ruton ja koleran väliltä. Tai oikeastaan niiden suhteesta, kun kerran kaikkea noita tulee varmaan jossain määrin vastaan.

Onneksi ulkona sentään paistaa aurinko ja kevät ehkä joskus koittaa. Eilen olimme Nuutin kanssa jo vuoden ensimmäisessä peltiskootteritapahtumassa, “jäärata-ajoissa” Hangossa… ja tänään on sivakoitu Tupurissa.

On tyhmää äänestää tyhjää (24.01.12)

Kaupunginvaltuustolle valittiin eilen uusi puheenjohtaja. Valtuuston puheenjohtajana toimineelle Jukka Roosille (sd) tuli joulun alla mitta täyteen ja hän jätti eronpyynnön luottamustoimistaan. Valitettavasti, sillä Jukka Roos nautti ainakin omaa luottamustani ja toimi mallikkaasti valtuuston puheenjohtajana, vaikka demari onkin.

Valtuustonpuheenjohtajuus on eri poliittisten ryhmien välillä Salossa taannoin sovittu täksi kaudeksi demareiden mandaatiksi. Näin ollen SDP:n valtuustoryhmä esitti uudeksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Katja Taimelaa. Sinänsä homman piti olla läpihuutojuttu, mutta Vapauspuolueen yhden hengen valtuustoryhmän Kalevi Satopää kävi pöntössä ehdottamassa valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi Kalevi Satopäätä. Näin ollen valtuuston oli äänestettävä asiasta, koska ehdokkaita oli kaksi ja vain yksi voitiin valita.

Ei ollut minullakaan eilen omaa ehdokastani ehdolla valtuuston puheenjohtajaksi, mutten silti äänestänyt tyhjää… En myöskään äänestänyt Kalevia, vaan valitsin mielestäni parhaan ehdokkaan tarjolla olleista. Näin ollen minusta on aivan käsittämätöntä, että kyseinen kansanedustaja Salon Seudun Sanomissa kertoo äänestävänsä toisella kierroksella tyhjää. Kyllä kansanedustajan pitäisi tietää, että omalla esimerkillään hän vaikuttaa monen ihmisen toimintaan. Presidentinvaaleissa äänestetään ensisijaisesti henkilöä, ei niinkään puoluetta. Tiedän, että moni salolainen kokoomuslainen, erityisesti nainen, äänesti edellisissä eduskuntavaaleissa Katja Taimelaa. Olisiko heidänkin pitänyt mielestään sopivan oman puolueen ehdokkaan puuttuessa äänestää tyhjää?

Äänioikeus on arvokas asia, jota tulee aina käyttää. Tyhjän äänestäminen on tyhmää.

Tatu Johansson, Salon Kokoomuksen Kunnallisjärjestön pj, kaupunginvaltuutettu