Skootteripäivä

Liitteenä Skootteripäivän kuvasaldoa.

Puisto- ja torivahtina (04.06.09)

Tänään aamulla menimme kunnallisjärjestön puheenjohtaja Liisa Tuomisen kanssa varaamaan paikkaa iltatorille. Vettä tihutti sen verran, että jonoa ei torivalvojan kojulla ollut.  Saimme valita mieleisemme paikan ja pystytimme teltan rungon sadetta ja tuulta uhmaamaan.  Päätimme vetää pressut päälle vasta iltapäivällä, ettei teltta turhaan lähtisi miehittämättömänä lentoon. Lähdimme siitä sitten omille teillemme, minä kokoukseen Espooseen ja Liisa töihin ja sovimme palaavamme paikalle kolmen maissa.

Kokouksesta kotiinpäin ajellessani sain puhelun kotoa, jossa kerrottiin traktorimiesten keränneen meidän lähileikkipuiston vermeet ja pensaat kyytiinsä ja kiikuttaneen ne pois. Lapset olivat hyvin tuohtuneita, kun heidän leikkipaikkansa oli jyrätty ilman mitään ennakkovaroitusta tai vastaavaa. Asiaa sitten selvittelin ja kävi ilmi, että puisto-osasto on tuominnut alueen lapsettomaksi, vaaralliseksi ja nuorison rellestys- ja tupakointipaikaksi.

Kyseinen puisto on siis Sinisen Talon liepeillä Vähänjoen rannassa oleva vanha ilmeisesti 60-70 -luvulta asti Lukkarinmäen kupeessa sijaitseva puisto. On totta, että puiston vehkeet olivat parhaat päivänsä nähneitä, mutta kyllä niillä lapset tykkäsivät leikkiä. Puistossa kävivät alueemme lapsien (joita on siis muitakin kuin meidän natiaiset) lisäksi leikkimässä Röykkälänkatua kaupunkiin/kaupungista kävellen kulkevat perheet, Sinisessä talossa juhlia viettävät lapset sekä alueen vanhemman väestön kyläilevät lapsenlapset. Lukkarinmäkihän on keski-iältään varmasti nykyisellään melkoisen iäkästä, mutta kun joku vanha ihminen muuttaa pois omakotitalostaan tilalle muuttaa lähes poikkeuksetta nuorempi perhe.

Ja onhan se myös totta, että vieressä virtaa Vähäjoki jota ei ole aidattu. Mutta eipä siihen ole ymmärtääkseni kukaan koskaan hukkunut. Ja keskustassa kun asutaan, on kesällä nuorisoa vähän joka puolella. Kas kun eivät ole esim. Pahkavuorta tai Ilomäkeä aitaamassa nuorison rellestyksen estämiseksi tai vaikkapa Tykkipuistoa sulkemassa ja kaiteita jokirantaan laittamassa. En minä ainakaan leikkipuistossamme mitenkään erityisen paljoa ole tuollaista häiriökäytöstä havainnut.

Tätä keinujen ja karusellin kohtaloa selvittelin sitten jonkin aikaa ja ei siihen oikein selvyyttä vielä tullut, mutta perästä kuuluu sanoisi torvensoittaja. Perhana. Noh, sitten olikin aika mennä torille laittamaan telttaan kattoa, koska kello oli kolme ja sade ei ollut tauonnut. Edelleen torilla oli runsaasti tilaa, joten siirsimme teltan mielestämme parempaan paikkaan lähemmäksi Mattia ja Teppoa. Ajatuksenamme oli saada Ville Itäläkin tuntemaan olonsa vierailullaan kotoisammaksi, kun läheisyydessä olisi enemmän turkulaisia. Ihan mukavasti kojullemme em. turkulaisten myötä muutakin väkeä saapui.

Priorisointia tarpeisiin (22.05.09)

Maanantaina kokoontui kaupunginvaltuusto puimaan lautakuntien ja hallituksen ehdotuksia budjetin tarkastamiseksi. Jotkut yksilöt tai ryhmittymät olivat hieman ymmärtäneet lisätalousarvion laatimisen idean väärin. Tällä kertaa lisätalousarviossa haettiin säästöjä toimintamenoista ja investoinneista, eikä suinkaan tarkoitus ollut esittää lisää määrärahoja tiestön korjaamiseen tai virkoja erinäisten asioiden ennaltaehkäisyyn, vaikka molemmat toki tärkeitä ovatkin.

Uudessa Salossa tuntuu muuten olevan kaksi tahoa, joille tieasiat ovat kaikkein tärkein kaupungin tuottama palvelu. Toinen on entinen perussuomalaisten valtuustoryhmän jäsen, nykyinen villi perussuomalainen valtuutettu Kalevi Satopää, jolle kaikki kaikessa on itäinen ohikulkutie ja sen lobbaaminen. Tänään ajelin Kirjolansillan yli, jossa oli remontti alkanut. Siinä jonossa kun rekkojen seassa valojen vaihtumista odottelin, tuli mieleen Kalevi Satopää ja ohikulkutien tarpeellisuus. Kyllä tuolle rekkaliikenteelle pitäisi jokin parempi väylä saada, tuskin ne rekat ihan heti kaikki kiskoille siirtyvät. Vaikkakin Satopää on viime aikoina suu vaahdossa tuota lobannut, ei itäistä ohikulkutietä kyllä voida hänen kuningasideanaan pitää tai PeruSväyläksi ristiä.

Toinen teistä huolta kantava taho on Kepu. Kantasanana ‘teistä’ -sanalle heilläkin on Tie eikä Te. Kepulaisille tärkeintä on saada yksityistiet ja muut paikalliset siltarummut sellaisiksi, että niillä voi ajaa muillakin laitteilla kuin traktoreilla. Myös puimureilla pitäisi päästä.  On kyllä ihmeellistä, miten huonoon jamaan uusi Salo on ehtinyt alle puolessa vuodessa saada kaikki hiljenneet kylätiet ja muut entiset valtaväylät. Luulisi, että ne oltaisiin voitu hoitaa jo vuosia sitten kuntoon, päällystää  ja nelikaistaistaa, kun viime vuodenvaihteeseen asti päätökset on entisissä pikkukunnissamme voitu tehdä toimielimissä aina yksinkertaisella kepuenemmistöllä.

Kunta on olemassa meitä kuntalaisia ja meidän palveluita varten, joten niihin tulee keskittyä niihin ensivuoden budjetin laadinnan alkaessa. Kaikkia palvelutarpeitakaan ei voida rajallisista resursseista johtuen toteuttaa, joten priorisointia joudutaan tekemään jo palveluidenkin sisällä, investoinneista nyt puhumattakaan.

Investoidaan ihmisiin, ei seiniin?

Tatu Johansson, 050-5604344

Tyyntä myrskyn edellä? (14.05.09)

Viimeiset viikot ovat olleet politiikan rintamalla aika rauhallisia, mitä nyt yksi kivikausikeskus on lopetettu.  Kaupungin strategiaseminaarien sarja on saatu päätökseen ja kaikki on kirkastunut. Kaupunki on kaupunkilaisia ja palveluja varten.  Olinkin eilen yllättynyt, kun posti kantoi kutsun taas strategiaseminaariin. Nyt kyseessä on vuorostaan sosterv-sektorin strategioiden luominen, joten tämä alkaa tuntua loputtomalta suolta…

Olen tällä viikolla tuunaillut Vespaa ja tehnyt töitä, kun ei ole ollut kokouksia minne mennä. Näiden lisäksi olen ollut isännöimässä kahta Kokoomusvierailua Plazaan ja toiminut ministeri Anne Holmlundin ja MEP vpj Eija-Riitta Korholan escorttina heidän Salon vierailujensa ajan. Sen verran ovat EU-vaalit vielä vaalikarjalle kaukainen asia, että ehdin molempien kanssa käydä ihan hyvät keskustelut aiheista , joista Salkkarikin kirjoitteli.

Tuleva viikko onkin taas kokouksia täynnä kun kaupunginvaltuusto käy läpi säästöohjelmaa. Koska rahaa ei ole määrättömästi, on säästöihin pakko ryhtyä. Ja koska ei ole käyttämättömiä palveluita tai etuuksia, ovat säästöt aina joltain pois. Harmillista toki, mutta välttämätöntä. Kun jostain leikataan palveluita pois, ovat ne pois niitä käyttäviltä. Ja kunnallisia sostervpalveluita käyttävät useimmin lapset, vanhukset, sairaat tai muuten heikommassa asemassa olevat, eli leikkaukset ovat aina heiltä pois…

Eilen Salkkarissa oli demareilta hyvä kirjoitus koskien sossun syöpätautisten tukiaisten leikkaamista, jonka olisin itsekin voinut allekirjoittaa. On aiheesta ollut myös toisenlaisia näkökulmia. Mutta sellaista tämä on, aina ei voi tehdä vain mukavia päätöksia.

www.tatujohansson.net

kuvakollaasi mökiltä

Kevättunnelmissa Kivikauteen (24.04.09)

Pyörähdin tänään aamupäivällä seminaarissa Katajanokalla ja sieltä palatessani Kivihovin kohdilla mieleeni tuli, että nyt voisikin käydä iltapäivällä pojan kanssa kivikausikeskuksessa ennen kuin se menee nuijan alle.  Kivikausikeskuksen toimitusjohtaja oli tuossa taannoin meidät valtuutetut kutsunut käymään ja on visiitti aina joskus muulloinkin mielessä ollut, mutta yksikseen en ole ehtinyt/jaksanut siellä käydä.

Kotiin päästyäni lähdimmekin Nuutin kanssa käymään Vespalla iltapäiväretkellä. Kelit olivat ihan hyvät vaikkakin hetkittäin tuuliset ja vanha ykköstie oli hyvin rauhaisa ajella. Monet kerrat on tuota väliä Salo-Suomusjärvi(-Hki) väliä tullut tahkottua autolla ja bussilla ja kyllä eron liikennemäärissä tosiaan huomaa. Tuossa jokin päivä ps. varavaltuutettu purnasi siitä, miten epäreilua on kun keskikaupungilla on pikavuoropysäkkejä ja laitakaupungilla ei ole linja-autoliikennettä. Kateus vie kalatkin vedestä ja kummallista on, jos tavoitteeksi asetetaan kurjuuden tasapuolistaminen.

Vespalla kun ei oikein ilo ajella moottoritiellä, me pujahdimme Kivihoville Kitulan kautta. Käsittämättömän porttisysteemin ovat sinnekin viritelleet etteivät paikalliset pääse autojaan tankkaamaan Tebikselle. Kaipa siihenkin jokin syy on.  Kivikausikeskus Riran alaoven kävimme ulkoa tsekkaamassa ja päätimme päräyttää mäen ylös ja parkkeerata mopon etupihalle.

Se, että pikavuorobussit käyvät mennen tullen kääntymässä (tyhjällä) pysäkillä Kivihovin pihassa sen sijaan että ajaisivat 110-tien (tyhjien) pysäkkien kautta ei ole kaupungin tai kuntaliitoksen syytä, kyllä siinä voivat suomusjärveläiset kunnanisät katsoa itseään peiliin. Katuosoitekin TB Kivihovilla on Bulevardi, joka on siis Kitulantien 50m pitkä poikkikuja.

Teboil Kivihovin aulasta siirryimme sitten Kivikauteen, jossa ei ollut tungosta. Myymäläaulassa kävi yksi pariskunta meidän lisäksemme, mutta varsinaisessa näyttelyssä ihan kaksistaan jonkin aikaa. Sen jälkeen paikalle tuli SSS:n valokuvaaja, jolla varmaan oli ajatuksena taltioida Kivikausikeskus jälkipolville ihmeteltäväksi. Ei sinänsä, Nuutti tykkäsi kaivella luita ja ruukunpalasia argeologisista kaivauspisteistä ja muutenkin kierrettiin kaikki vitriinit tarkasti. Mutta ei kierrokseen kovin pitkään mennyt ja en usko että ihan heti uudestaan tarvitsee mennä. Kerrallakin tuosta sai kaiken  ilon irti. Olen nyt kuitenkin siellä käynyt, jos vaikka joudun sen sulkemisesta maanantaina kaupunginhallitukseen päättämään.

Kotona hakkasin loput pöllit pilkkeiksi ja huomenna meillä on Leijonien toritapahtuma klo 11-14.  Mökilläkin pitäisi jossain välissä käydä ihmettelemässä uutta kunnallistekniikkaa..

www.tatujohansson.net

Säästöjä ja suuntaviivoja hakemassa (21.04.09)

Tänään oli taas valtuustostrategiaseminaari-iltapäivä. Valtuuston puheenjohtaja Jukka Roosille pitää tästä istunnosta antaa kiitosta alustajien suhteen, alustajien esitykset olivat 2/3 osan osalta erityisen kiinnostavia.

Alustuksissa käytiin läpi kansalaisille järjestetyn nettikyselyn saldoa sekä Arto Koski toi terveisensä kuntaliitosta ja painotti Viherkaupunki(tm) -brändin kehitystyön tärkeyttä. Kansalaisetkin olivat kovasti viherkaupunkiajatukseen kyselyssä mieltyneet. Viherkaupunkiajatus on vain niin monisäikeinen juttu, että ensimmäisenä mieleen tulevat viherpiiperrykset ovat vain yksi osa-alue tästä suuresta visiosta.  Viherkaupungissa on yhteisöllisyyttä ja yhteyksiä maaseudun ja kaupungin välillä jne. Laitapa hakusanaksi viherkaupunki ja katso mitä kaikkea sieltä löytyy, ei se ole pelkkää ‘kotimaisia luomutomaatteja koululaisille’ hömpötystä.

Nyt kun strategiat ja suuntaviivat on luotu, lähdetään lautakunnissa näinä aikoina hakemaan valtuuston edellyttämiä 2-3 prosentin säästöjä. Olen netistä tsekkaillut mitä kaikkea virkamiehet ovat omilta hallinnonaloiltaan löytäneet ja on noita säästöjä löytynyt esitettäväksi. Kynistä ja kumeista ei tuollaisia summia ole mahdollista säästää, joten säästöt pitää löytää toiminnasta.

Sossulautakunnan osalta esitykset säästökohteista löytyvät täältä. Säästöt eivät ole suinkaan helppoja, mutta niihin lähteminen on välttämätöntä. Mikäli menopuolta ei tarkkailla huolella, voidaan tulopohjan heiluessa joutua nopeasti katastrofiin. Siksi aikaisempi puuttuminen on tärkeää myös talousasioissa, ei pelkästään hoidollisissa sosterv-asioissa. On myös tärkeää huolehtia siitä, että taloustilanteesta huolimatta meillä riittää resursseja ennaltaehkäisevään työhön, jos vaikka kulujen kasvuvauhtia saataisiin hieman hillittyä.

Vaikka Arto Koski miten painotti sitä, että liitossopimuksessa tehdyt linjaukset ovat sitovia. ovat ne kuitenkin tehty täysin erilaisessa tilanteessa ja ajassa. Mikäli mitään näistä linjauksista tai järjestelytoimikunnan päätöksiä ei ole lupa jälkeenpäin tarkistaa, on valtuuston kädet sidottu vielä vuosiksi ja menojen kasvuvauhtia on mahdotonta hidastaa. Siinä ei minusta olisi mitään järkeä.

Tatu Johansson

Kirveelle edelleen töitä (07.04.09)

Kirvesmies kävi eilen asentamassa verannallemme nikkaroimansa naulakon. Samalla hän kertoi sähkömiehen tulleen Lapista ja saapuvan keskiviikkona. Ilmeisen pitkän hiihtoreissun on mies heittänyt, mutta eipä tässä ole ollut hätiä. On sähköä säästynyt kun on ollut veranta ja puolet vintistä pimeänä.

Sari on jo jonkun aikaa puhunut, että pihallamme oleva vaahtera pitäisi kaataa. Kaupungin puutarhurikin kävi talvella siunaamassa kaadon, mutta jotenkin sen toteuttaminen on vain jäänyt. Sain sovittua kaadon täksi aamupäiväksi ja sen vuoksi lähdinkin aamulla jo kukonlaulun aikaan pyörähtämään töissä sitä ennen.

Siinä sitten selaillessani kalenteriani katsoin, että tänään perhana on iltapäivällä kaupungin strategiapalaveri! Minun piti perua osallistumiseni tuohon puusouvin takia, mutten ollut sitä muistanut tehdä. Juuri kun olin lähettämässä viimehetken peruutusviestiä, soitti puunkaataja ja kertoi menevänsä tänään muualle. Noh mikäs siinä sitten, ei sitä apupoikanakaan olisi kiva ollut pihalla nuhaisena olla.

Pääsin siis kuitenkin osallistumaan strategiailtapäivään, jossa tänään aiheena olivat vision edelleen kirkastus ja arvojen määrittäminen. Kun en ihan loppuun asti ehtinyt tuolla olemaan lastenvahtivuoron painaessa päälle, jäivät t/ryhmätyöt väliin ja olen edelleen valaistumaton edellämainituissa asioissa. Jos se puunkaataja olisi tullut, olisin toki edelleen valaistumaton, arvoton ja vailla päämäärää mutta minulla olisi pitkäksi aikaa polttopuita. Kaipa silläkin jotain arvoa on?

Arvokasta työtään pääsevät tekemään myös Salon kirkkovaltuustoon valitut henkilöt, siitä haluan heitä kaikkia onnitella, vaikkakin heidän valtuustokautensa jää normaalia lyhyemmäksi. Voittajia näissä vaaleissa olivat valituiksi tulleiden lisäksi sanomalehdet, jotka saivat hiljentyneeseen mainosmyyntiinsä pienen ylimääräisen lisän. Ja saimmehan ihan valtakunnallistakin näkyvyyttä 16-vuotiaiden päästyä äänestämään jopa 10% äänestysaktiivisuudella.

Vaara ohi? (24.03.09)

No niin. Paljon oli taas melua tyhjästä ja läheltä piti, ettei kaupungissa alettu kääriä hihoja ja etsimään säästöjä käyttömenoihin ja laittamaan investointeja tärkeysjärjestykseen. SSS uutisoi, että valtiovalta pelastaa kunnat lisäämällä yhteisöverojen tilityksiä 390 miljoonalla eurolla. Saloon tämä tuo noin 15 miljoonaa euroa. Pari viikkoa sitten talousjohtaja Seppo Juntti laski, että Salon budjetin tarkistamispaine olisi ollut noin 6-9 miljoonaa, joten nyt meillä on taas sitten 6-9 miljoonaa budjetoitua enemmän rahaa tulossa. Vanhat ajat ovat palanneet Saloon ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Hieno juttu, vai mitä?

Tai sitten ei. Pakon poistuttua hävisi myös ainoa todellinen keino tehdä rakenteellisia muutoksia palvelujen tuotantoon. Nyt menemme entisellä sabluunalla edelleen, rakennamme monumentteja, lisäämme ilmaisia palveluita, annamme kaikille kouluruokailijoille kaksi ylimääräistä kalapuikkoa yms… Kuitenkin kun rahat seuraavan kerran loppuvat, tulee pysäys olemaan entistä kovempi. Salon työttömyysaste on viime aikoina noussut räjähdysmäisesti ja firmojen tuloskunto on heikentynyt siihen malliin, että vaikka yhteisöverojen Saloon tulevaa osuutta miten paljon vain nostettaan tulee euromääräinen summa laskemaan nykyisestä huomattavasti. Yhtälöä kurjistaa yhtäaikaisesti työttömyyden kasvusta johtuva yleinen ostovoiman ja verotulojen lasku.

Mutta koska vaara on ohi, hätä ei nyt ole enää akuutti. Meidän ole pakko tehdä yhtikäs mitään muutoksia. Vielä. Siihen asti voimme tehdä vaikka lomamatkoja Vietnamiin tai muihin mielenkiintoisiin kohteisiin maailmalla…

Tatu Johansson

Vision kirkastusta (17.03.09)

Viikonloppuna kävimme lasten vanhimman serkun rippijuhlissa. Ajosaldo yhteensä 1000km, josta toinen puolikas kahdella pysähdyksellä (liikennevaloissa ja automaatista tankkauksen ajaksi). Mutta tulipa käytyä.

Tänään kaupungin (massiivinen) luottamushenkilöorganisaatio kokoontui lukiolle jatkamaan pariviikkoa sitten alkaneita strategiaharjoituksiaan. Viime kerralla saatiin selville, että kaupungin perustehtävä on tuottaa palveluita. Tänään sitten visioitiin sitä, millainen kaupunkimme on vuonna 2020. Ihan kaikkien ryhmien visioita en ehtinyt jäädä kuuntelemaan, vaan jouduin poistumaan lapsenvahdiksi ennen tilaisuuden päättymistä. En usko, että visioiden laadinta kuitenkaan poistumiseeni keskeytyi, kyllä sinne vielä väkeä lähes 100 henkeä… Strategiatyö jatkuu taas parin viikon päästä ja huipentuu toukokuulla.

Toukokuussa valtuusto tutkailee myös budjettia, saapa nähdä muuttuvatko visiot silloin taas utopioiksi vai pystymmekö löytämään sopivan tasapainon kulujen ja tulojen kesken ilman että tarvitsee tehdä isompia leikkauksia. Niissä visioissa mitä kuuntelin, oli painopisteenä laadukkaat palvelut. En kyllä missään esityksessä nähnyt visioissa suurta kaupungintaloa, joten saapa nähdä josko siinäkin järki voittaisi. Jättihän kaupunginhallitus tonttivarannonkin kasvattamisen velkarahalla tekemättä. Salolla on nyt tonttivarantoa noin 400 tonttia, jotka entisellä vauhdilla riittävät vuosiksi. Omakotirakentamisessa taitaa lisäksi nykyinen vauhtikin olla jonkin verran entistä hitaampaa.

Salkkarin nettisivuilta luin äsken, että seuraavaksi aloitetaan ohikulkutien lobbaus. Vaikka joku sanookin, että kaupungintalo olisi miten tärkeä investointi eikä mitenkään verrannollinen itäiseen ohikulkutiehen, ovat ne kustannuksiltaan kuitenkin melkolailla yhtäläiset. Tiedä vaikka jäisi vielä vähän rahaa keskustan katujen asfaltoitointiinkin bonuksena, jos päätettäisiinkin elvyttävät (velka)rahat sijoittaa infran rakentamiseen …

Tatu Johansson

Jotain tarttis tehdä (06.03.09)

Kaupunginvaltuuston kaksipäiväinen strategiaseminaari on nyt sitten tältä erää lusittu. Strategiatyö jatkuu kevään mittaan iltapäiväsessioilla ja hyvä niin. Näin kahden päivän jälkeen nimittäin käsiin jäi lähinnä otsikon Mauno Koivistolta lainattu ajatus sekä avoimia kysymyksiä. Kysymyksiksi jäivät mitä, milloin, miten ja kuka?

Tänään tutkimme kolmea tulevaisuuden skenaariota, jotka kaikki vaativat heti alkavaa rakenteiden tarkastelua, varautumista tulevaisuuden muutoksiin, toimintamallien muokkaamista ja ennaltaehkäisevän työn lisäämistä loppurahoilla. Näiden asioiden selvittämistä ja viilailua jatkamme lautakunnassa soten osalta varmasti koko valtuustokauden ja työtä riittää vielä pidemmällekin.

Äyräväisen Tapiolla oli tänään hyvä kirjoitus Salkkarissa.